Eppunormaali.net --> Sankariainesta --> Historia
|
Eppu Normaalin promokuva vuodelta 1978
|
Eppu Normaali –nimisen yhtyeen, tai nykyisin kai voisi sanoa jo instituution, juuret sijaitsevat
syvällä Ylöjärven Takamaan maaperässä, eivätkä mitkään maailman
tuulet tai muotivirtaukset ole onnistuneet niitä sieltä repimään irti. Siinä missä
esimerkiksi The Beatles on aina leimallisesti ollut liverpoolilainen yhtye, voi Eppu Normaalia hyvin
pitää nimenomaan ylöjärveläisenä bändinä.
Seuraavassa lyhyt katsaus Eppu Normaalin historiaan.
|
Eppujen rungon muodostavat kaksi veljestä; Mikko ja Martti, joiden voi hyvällä syyllä
sanoa kasvaneen kulttuurikodissa. Veljesten vanhemmat Kirsi Kunnas ja Jaakko Syrjä ovat molemmat kirjailijoita
ja ensimmäiset aarteet Martin sanaiseen arkkuun talletettiinkin jo varmaan hyvin nuorena poikana. Myös
Mikon ja Martin serkku Aku kuului jo pienestä pitäen osana siihen kolmikkoon, josta myöhemmin
muodostui suomalaisen rockmusiikin muuttaneen viisikon ydin.
Eppuihin mahtuu toki muitakin kuin vain Syrjän suvusta tulleita jäseniä, sillä
Rovaniemeltä Kauhavan kautta 1970-luvulla Ylöjärvelle muuttanut Juha Torvinen löysi pian
yhteisen sävelen paikallisten nuorten miesten, muun muassa Martin kanssa. Eräissä Torvisen
ensimmäisissä bändiviritelmissä puuhailikin mukana Martti kun taas samaan aikaan toisaalla
Aku sekä kaksi ylöjärveläistä Mikkoa, Saarela ja Syrjä, touhusivat oman kokoonpanonsa
kanssa. Näistä viimeksi mainittu opittiin tuntemaan yleisesti nimellä Pantse. Elettiin 1970-luvun
puoltaväliä.
|
Eput 1979
|
Oli kuitenkin vain ajan kysymys milloin Martin ja Juhan ryhmä yhdistyisi Saarelan, Pantsen ja Akun porukan
kanssa ja lopullisesti tämä tapahtuikin vuonna 1977 rockin SM-kisojen karsinnoissa, missä uusi, Eppu
Normaali –nimeä käyttänyt, ryhmä esiteltiin vähitellen punk-kauteen astuvalle kansalle.
Pantse ja Torvinen soittivat kitaraa, Saarela bassoa, Aku nakutti rumpuja ja keulakuvana naamaansa
väänteli Martti. Kisojen tuomaristossa ollut suomalaisen rockmusiikin isä Juice Leskinen huomasi
heti, että yhtyeessä oli potentiaalia, mutta tämän vaatimuksista huolimatta Eput eivät
voittaneet kisaa. Yhtyeen kipinä ei kuitenkaan sammunut, vaan bändi jatkoi harjoittelua ja lähetti
tekemäänsä demonauhaa levy-yhtiöihin, joista tamperelaisen levymoguli Epe Heleniuksen
vastikään perustamassa Pokossa lopullisesti tärppäsi ja Eput saivat kaipaamansa
levytyssopimuksen vielä samana vuonna.
|
Poliisi pamputtaa taas -
ensimmäinen single
|
Ensimmäinen single Poliisi pamputtaa taas on eräs Suomi-rockin väkevimmistä
debyyttisingleistä ja vuonna 1978 sitä seurannut ensimmäinen levy Aknepop myikin varsin
kohtuullisesti ja Eput saivat jalkansa markkinoiden oven väliin. Seuraavana vuonna julkaistu levy Maximum
Jee&Jee onkin sitten jo yhtä ilotulitusta. Yhtye oli reilussa puolessa vuodessa kehittynyt selvästi
sekä soittajina että biisintekijöinä ja levyn materiaali on kauttaaltaan hyvää.
Ensimmäisellä levyllä jyllänneet punk-vaikutteet oli nyt feidattu taka-alalle ja Maximumin
biisit ovatkin puhdasta rockia.
|
Paradoksaalista on kuitenkin se, että levyn tunnetuimpaan kappaleeseen Njet
njetiin suhtauduttiin sekä punk-puritaanien että Eppu Normaalin sisälläkin hieman
epäileväisesti; oliko siirtyminen hurjatempoisesta punk-tykityksestä lällärikamaan ollut
liian nopea? Vastaus kysymykseen on kielteinen. On selvää, että Eppu Normaalista ei olisi tullut
sitä mitä se nyt on, mikäli se olisi jatkanut punk-linjalla. Epuista erityisesti Pantse ei
milloinkaan kokenut punkia itselleen läheiseksi musiikinlajiksi. Punkin häivyttyä
pikku hiljaa uudeksi aalloksi se menetti tietyn mainstream-statuksensa ja suomalaisille punkyhtyeille kävi
joko niin, että ne kuolivat pois tai ne muuttivat tyyliään sellaiseksi, joka nykyään
tunnetaan nimellä Suomi-rock.
|
Maximum Jee&Jee 1979 -
Suomirockin kulmakiviä
|
Vuonna 1979 yhtyeen tiet ristesivät Kontran laajennetulla toimenkuvalla varustetun roudarin Reijo
"Repa" Hammarin kanssa. Ensi kohtaaminen ei sujunut aivan lämpimissä merkeissä. Tekun
konsertissa esiintymisaikatauluista huolehtinut Repa karjaisi Epuille "Vitun amatöörit, pois
lavalta!". Muutamille keikoille seuraajaksi lähteneestä Repasta tuli kuitenkin erittäin
tärkeä osa Eppuja ja hän on se usein mainittu yhtyeen kuudes jäsen. Mies, joka on
mahdollistanut legendaarisen Eppu-soundin myös keikoilla. Insinööri Hammar on kyennyt luomaan
jokaiseen biisiin ja jokaiselle keikkapaikalle parhaan mahdollisen raamin bändille, joka on saanut rauhassa
keskittyä siihen oleelliseen, soittamiseen. Yhdessä Akun kanssa Repa on myös huolehtinut
bändin raha-asioista ja on nykyään Eppu Normaali Oy:n osakas ja hallituksen jäsen.
|
Eppu Normaalin promokuva vuodelta 1981
|
Maximumin jälkeen Eput joutuivat kriisiin. Itsenäisyyspäivänä 1979 bändin
pääsanoittaja ja monien biisien säveltäjä, basisti Mikko Saarela ilmoitti lopettavansa
soittamisen yhtyeessä. Saarelan tilalle nopeasti löydetty Mikko "Vaari" Nevalainen
paikkasi kuitenkin Saarelan jättämän aukon ja uutta levyä alettiin tehdä lievän
epätietoisuuden vallitessa. Saarela jatkoi yhä biisien sanoittamista, mutta yhteistyö Pantsen
kanssa oli kuitenkin vääjäämättömästi päättymässä jo
pelkästään fyysisen välimatkankin takia. Näin ollen Pantse alkoikin vilkuilla
veljensä Martin suuntaan sanoituksia kaivatessaan ja yhtyeen kolmannen levyn, Akun tehtaan, nimibiisin sanat
ovatkin jo Martin käsialaa.
|
Cocktail Bar 1981 -
mielipiteiden jakaja
|
Vuonna 1980 julkaistu Akun tehdas ja sitä seurannut levy Cocktail Bar vuodelta 1981 merkitsivät Eppujen
lopullista irtiottoa punkista. Vaikka kappaleiden sanoituksissa ajoittain vielä kuultiinkin punk-henkisiä
kaikuja yhteiskuntakritiikin muodossa, paljastavat melodiat sen, että yhtye halusi karistaa harteiltaan
menneisyyden ja siirtyä musiikillisesti eteenpäin. Tämä musiikillisen linjan muuttuminen
aiheutti kuitenkin ristiriitaisen vastaanoton, mikä näkyi myös Cocktail Barin myyntiluvuissa.
Ja rehellisyyden nimissä on kyllä sanottava, että Cocktail Barin sanoituksilla on varmasti
osansa sen huonoon maineeseen. Vaikka niissä on myös uskomattoman kekseliäitä
sanaleikkejä, menevät biisien tekstit luvattoman usein täysin yli ymmärryksen.
|
1982
|
|
|
1983
|
Cocktail Barin huono menestys aiheutti kaupallisia paineita seuraaville levyille. Vuonna 1982 julkaistu Tie vie ja
1983 myyntiin tullut Aku ja köyhät pojat ovat molemmat erinomaisia kokonaisuuksia, mutta eivät silti
vielä räjäyttäneet pottia. Ei, vaikka edellisellä kuullaan yksi Eppujen tunnetuimmista
kappaleista Murheellisten laulujen maa. Levyjen huonot myyntiluvut eivät kuitenkaan heijastuneet suoraan
keikkasuosioon: yhtye jatkoi Suomen kiertämistä ja suosio oli hurja. Eppu Normaalista tuli myös
vakiojäsen Juice Leskisen ideoimille Tuuliajolla-kiertueille vuosiksi eteenpäin. Sekä Eput
että levy-yhtiö kuitenkin tiesivät, että seuraavan levyn on onnistuttava, jotta
bändillä olisi tulevaisuutta.
|
|
1983
|
1984
|
|
Paineet niskassaan Eppu Normaali äityikin tekemään tempun, jota mikään suomalainen artisti
tai yhtye ei ennen eikä jälkeen sen ole pystynyt tekemään. Se julkaisi seuraavan kolmen
vuoden aikana kolme hittejä pursuavaa klassikkolevyä, joiden yhteenlaskettu myynti hipoo kolmeasataa
tuhatta. Tämän hattutempun ensimmäinen maali oli nimeltään Rupisia riimejä
karmeita tarinoita vuodelta 1984. Heleästi soivat kitarat ja tarttuvat riimit ovat yksi esimerkki siitä,
että yhtye oli viimein löytänyt täsmälleen oman tyylinsä musiikillisesti ja
mikä parasta; tämä tyyli oli se, jota myös yleisö halusi.
Toinen maali syntyi seuraavana vuonna ja kantoi nimeä Kahdeksas ihme. Vaikka tämän levyn
syntyprosessissa onkin jo havaittavissa muun muassa Pantsen perfektionismista johtuneita viivästyksiä
on se silti suorituksena napakymppi. Suomalaisen rockmusiikin "professori" Jake Nyman onkin
kirjoittanut, että Kahdeksannella ihmeellä on puolet koko 1980-luvun suomirockin kymmenestä
parhaasta biisistä. Siis yhdellä levyllä! Nymanin kanssa on vaikea olla eri mieltä kun
katsoo tämän levyn kappalelistaa. Voi kuinka me sinua kaivataan, Vuonna ´85, Kitara, taivas
ja tähdet, Vihreän joen rannalla, Elämän tarkoitus ja Tien päällä taas.
Huonoja biisejä ei tunnu mahtuvan mukaan lainkaan.
|
Rupisia riimejä karmeita tarinoita 1984
|
Kahdeksas ihme 1985
|
Valkoinen kupla 1986
|
Triplan viimeisteli vuonna 1986 julkaistu Valkoinen kupla, jolla on vähemmän hittibiisejä kuin
kahdella edeltävällä levyllä, mutta joka on kuitenkin enemmän kuin osiensa summa. Jos
kahdella edellisellä levyllä Eput olivat löytäneet itsensä musiikillisesti, niin
tällä levyllä yhtye löysi oman soundinsa. Levy on alusta loppuun saakka täydellisesti
tuotettu ja soitettu ja nykyään se onkin Eppu Normaalin eniten myyty studiolevy. Ankara työnteko
levyjen parissa ja toisaalta samaan aikaan jatkunut tappotahtinen keikkailu alkoivat kuitenkin vaatia verojaan.
Valkoisen kuplan tekeminen olikin Martin omien sanojen mukaan "niin karmeata, ettei sitä haluaisi
muistella". Toisaalta timantitkin syntyvät kovan paineen alaisena, ja Martti saikin niin
yleisöltä kuin kriitikoilta kehuja siitä, että Valkoisella kuplalla sanoitukset toimivat
paremmin kuin koskaan. Niiden sanottiin toimivan jopa niin hyvin, etteivät ne olisi tarvinneet tuekseen
edes musiikkia.
|
1988
|
Koska Valkoisen kuplan tekeminen oli Martille ja muillekin yhtyeen jäsenille traumaattinen kokemus,
päätti bändi olla ottamatta paineita seuraavasta levystään. Imperiumin vastaisku
–nimeä kantanut teos näkikin päivänvalon vasta vuoden tauon jälkeen vuonna 1988.
Vuoden kestänyt vapaa ei ollut suinkaan tylsistyttänyt Martin ja Pantsen kyniä, vaikka
jälkimmäinen valittelikin tauon aiheuttaneen sen, että hän joutui opettelemaan
säveltämisen taidon uudestaan. Albumin biisit ovatkin taattua Eppu Normaali -laatua ja hittien
määrä on jopa suurempi Valkoiseen kuplaan verrattuna. Ex-tempore eräänä
vapaapäivänä syntynyt Baarikärpänen on näistä hiteistä varmaankin
yksi tunnetuimpia ja kuvastaa sitä, että studiossa ei suinkaan istuttu aina otsa rypyssä.
|
Mikko lähti...
|
Kuitenkin huolimatta siitä, että yhtye otti levynteon aiempaa rennommin, jatkui keikkailun suhteen sama
tappotahti kuin aiemminkin. Tämä olikin varmasti yksi syy siihen, miksi yhtyeen jäsenet tajusivat,
että jonkin on muututtava. Vuonna 1989 Eppu Normaali teki ainoastaan yhden keikan, joka sekin oli yhteiskeikka
Popedan kanssa. Samana vuonna myös kymmenen vuotta bändissä bassotellut Mikko Nevalainen jätti
yhtyeen. Eppu Normaali oli jälleen uuden tilanteen edessä. Lopettamista yhtye ei kuitenkaan vakavissaan
koskaan miettinyt, sillä Vaarin tilalle pestattiin pian Sami Ruusukallio. Ensimmäinen Samin kanssa tehty
levy on Historian suurmiehiä, joka ilmestyi vuonna 1990.
|
Vuonna 1993 julkaistu Studio etana oli pitkään Eppujen viimeisin. Etanalla on mukana
myös Samin säveltämä ja sovittama biisi Talviunta. Studio etanaa tehdessään
Eppu Normaali oli yhtyeen omien sanojensa mukaan lähellä hajoamista, sillä työnteko ei
tuntunut ottavan onnistuakseen, vaikka sanoitusapuun ennätti vanha bänditoveri Mikko Saarelakin. Moni
uskoi tämän pitkien studiosessioiden jälkeen markkinoille ponkaistun
tuotoksen olevan Eppujen viimeinen levy.
|
...Sami tuli
|
Kaikkien Eppu Normaalin musiikkia rakastavien iloksi yhtye kuitenkin päätti jatkaa olemassaoloaan,
vaikka vain puoliteholla. Yhtyeen jäsenet hakeutuivat kukin mihinkin sivuprojekteihin ja tauon aikana
kokoelmalevyjä julkaistiin parikin kappaletta. Repullinen hittejä -kokoelmalevyn jälkeen vuonna
1996 bändi teki toistaiseksi viimeisen kiertueensa ja senkin jälkeen Eput ovat tehneet
yksittäisiä keikkoja lähes joka kesä eri festareilla. Pienen lisän vuosittaiseen
keikkailukokemukseen ovat antaneet myös yrityskeikat, joita bändille olisi tarjolla
kovalla rahalla miten paljon tahansa.
|
1996
|
|
|
1999
|
Näennäisen hiljaiselon aikana bändin osakeyhtiö on silti toiminut. Alkujaan bändin
laitteiden saattamisesta hyötykäyttöön keikkataukojen aikana lähtenyt laitteiden
lainaus/vuokraus -idea on laajentunut melkoiseksi yritystoiminnaksi. Monilla festareilla ja tapahtumissa on
ollut käytössä Eppu Normaali Oy:n laitteistoa tai henkilökuntaa. Vuoden 2003 marraskuussa
Ylöjärven Teivoon avattu Akun Tehdas Oy tuottaa av-palveluja ja vuokraa laitteita avaimet käteen
-periaatteella. Myös bändin omaa uutta materiaalia on työstetty Akun Tehtaan tiloissa.
|
Suolaista sadetta 2004
|
Sadan vuoden päästäkin 2004
|
Vuonna 2004, kun bändi viimein 11 vuoden tauon jälkeen julkaisi uutta studiomateriaalia, alettiin pikku hiljaa
saada konkreettisia todisteita siitä, että puheet Eppu Normaalin kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Single
Suolaista sadetta, joka oli fanien käsissä huhtikuussa 2004, avasi putken. Yhtyeen 13. studioalbumi Sadan
vuoden päästäkin julkaistiin saman vuoden lokakuussa. Uuden levyn myötä bändi aktivoitui myös keikkojen suhteen
ja kevättalvella 2005 se teki ensimmäisen kiertueen sitten vuoden 1996. Sittemmin Eppu Normaali nähtiin
lavoilla muun muassa MS Tammerkoski -laivalla sekä Kahdeksas ihme -juhlakiertueella, joissa yleisö sai kuulla
bändin tuotantoa osin akustisesti esitettynä.
|
Eppu Normaali vuonna 2004
|
Eppu Normaalin uuden tulemisen myötä levitykseen tuli myös lukuisia muita julkaisuja. Kesällä 2004 Ratinan
stadionilla Tampereella pidetty keikka tuli ulos DVD:nä samoin kuin vuonna 1985 taltioitu Video, taivas ja
tähdet. Näistä jälkimmäinen oli aiemmin ollut saatavilla vain VHS:nä, mutta julkaistiin nyt
uudelleen osana Kahdeksas ihme -levyn 20-vuotisjuhlapainosta. Lisäksi Ei sankariainesta -sinkusta
julkaistiin Dual-Disc-versio, missä toisella puolella on kolme livebiisiä vuodelta 2004 Oulusta. Näiden lisäksi
päivänvalon näkivät sekalaisia televisioesiintymisiä, haastatteluja ja dokumentteja sisältänyt Video jää
pystyyn -tupla-DVD. Eput siis siirtyivät DVD-aikaan.
Uusi tuleminen ei loppunut Sadan vuoden päästäkin -albumiin, vaan uutta studiomateriaalia saatiin jälleen
kuulla kesällä 2007, kun single Jokainen hetki historian julkaistiin. Kokonainen uusi levy eli Eppujen 14. albumi
on nimeltään Syvään päähän, ja se julkaistiin 5.9.2007.
|
Eppu Normaali vuonna 2007
|
|
|
EPPU-KESKUSTELU
EI TOISTAISEKSI KÄYTÖSSÄ!
JUTTUARKISTO:
"Pantzella on sellanen systeemi"
|
|
|
